tiistai 1. tammikuuta 2013

Lappeenranta / Matti Simanaisen muistomerkki

Painija Matti Simanaisen muistomerkki Kurenmäentiellä

Hyvää tätä vuotta ja tervetuloa lukemaan näitä Willimiehen tarinoita myös vuonna 2013. Viime vuosi päättyikin mukavasti, kun koko vuoden 2012 kävijämääräksi muodostui 32671 kävijää. Mikä vielä enemmän ilahdutti Willimiehiä, oli joulukuun kävijämäärä. Viime kuussa nimittäin rikottiin tuo iänikuinen elokuinen kävijäennätys, mihin vaikutti se paikallisessa sanomalehdessä julkaistu juttu. Uusi ilman julkisuutta saavutettu kuukauden kävijämääräennätys kirjataan nyt lukuihin 5764 kävijää! Ei hullumpi lukema, mutta nyt kun on painittu näiden numeroiden kanssa, niin siirrytään todelliseen painiin.

Kuten eilen lupailin, niin nyt siirrymme Joutsenon alueen muistomerkkeihin. Näistä meillä ei aina ole hirveästi tietoa, mutta yritämme parhaamme. Toivotaan kuitenkin, että jotain osaisimme kertoa ja tietty teillä on mahdollisuus lähettää meille lisääkin infoa. Päivittelemme tarinoita jos/kun saamme lisää tietoa. Mielestämme kuitenkin tässä vaiheessa on tärkeämpää saada nämä kaikki kohteet yhteen pakettiin! Toivottavasti tästä työstämme on joskus joillekin jopa ihan oikeasti hyötyä?

Lappeenrannassa ei ole ainakaan liikaa urheilijoille pyhitettyjä muistomerkkejä. Muutaman olen esitellyt aikaisemminkin, mutta kaikki nämä löytyvät Kalle Jalkasen hautaa lukuun ottamatta entisen Joutsenon alueelta. Sten Suvio ja Paavo Korhonen ovat saaneet omat muistomerkkinsä Joutsenoon. Olisiko Lappeenrannan aika aktivoitua tällä rintamalla?

Nopeasti mietittynä ainakin lekanheittäjä Juha Tiainen voisi olla patsaan arvoinen. Ehkä niitä löytyisi muitakin, kuten työläisolympialaisissa menestyneet Lappeenrantalaiset. Näissä kilpailuissahan kaupunkimme työläisurheilijat menestyivät erinomaisesti ja voittivat yhteensä neljä kultamitalia, tai oikeastaan kunniakirjaa erotuksena niistä ”toisista olympialaisista”. Seuraavat urheilijat voittivat ykkössijan:

Rudolf Muukkonen v.1925 10-ottelu (seura Lauritsalan Teräs)

Nestor Partanen v.1937 15km hiihto(seura LPR:n Työväen Urheilijat) ja sokerina pohjalla

Irma Ruokokoski v.1937 5km hiihto ja joukkuehiihto(seura Lauritsalan Teräs)

Tänään kuitenkin liikutaan painimolskilla ja esitellään vuoden 1950 välisarjan 73kg maailmanmestari Matti Simanaisen patsas. Joutsenolainen Korven Honka oli Simanaisen seura ja olikin hieno ele seuralta avata seuran 90-vuotis juhlallisuudet paljastamalla Korvenkylän seurantalon pihamaalla seuran oman pojan patsas. Julkistaminen tapahtui lokakuussa 2005. Patsas on taideopiskelija Maiju Heikkilän suunnittelema. Hän opiskeli tuolloin Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun taideoppilaitoksessa.
Painijasta kun on kyse, niin...
Vuosi 1950 oli Simanaiselle lähes täydellinen vuosi. 23.3.1950 hän varmisti maailmanmestaruuden selättämällä Norjalaisen Cookin ja nappaamalla pistevoiton Turkin edustajasta Atikista. Melkoinen arvonnousu miehelle, joka toimi kaksi vuotta aiemmin Lontoon olympialaisissa Suomen joukkueen saunamajurina.  Maailmanmestaruusmitalin lisäksi Simanainen sai Arvo Himbergin lahjoittaman sinettisormuksen. Ainoa tahra unohtumattomalle painivuodelle oli vuoden urheilijan valinta. Tässä kilpailussa hän jäi toiseksi, häviten Heikki Hasulle tuon tittelin.

Seuraavana vuonna Simanainen avasi ystävänsä Einari Hatakan kanssa yhteisen yrityksen, Urheiluliike Matti Simanainen OY:n. Toiminta laajeni myös radio- ja televisiokauppaan. Yhteistä osakkuutta jatkui aina vuoteen 1961, vaikka Simanainen toimi välillä autokauppiaana Kuopiossa. Ehkä Simanainen luopui osakkuudesta liian varhain, koska Hatakan nimi tunnetaan Etelä-Karjalassa autojen ja veneiden myynnistä. Yritys on melkoisen menestyvä tällä hetkellä, vaikka kauppaneuvos Hatakka kuoli 2011.
Matti Simanaisen muistolaatta
Simanaisen myöhemmistä vaiheista meillä ei ole muuta tietoa, kuin että hänen matkansa päättyi 20.11.2010 Toronton kaupungissa Kanadassa.


1 kommentti:

Kommenttisi ovat aina tervetulleita